tiistai, 20. marraskuu 2007
Viime päivinä olen ollut omituisen puuhakas. Siis myös ihan kotioloissa. Ihan muutaman päivän sisällä siivosin koko huushollin, leivoin (mm. tiikerikakun, jota en ole tehnyt muistaakseni ikinä, enkä tavallisesti leivokaan kuin synttäriksi ja jouluksi), kokkasin jopa pakkaseen saakka, riivin pihalta viimeisetkin kuolleet kasvinvarret ja laitoin muutenkin takusen lumen odotus kuntoon. Ja ehdinpä vähän kylästelläkin.
Kertakaikkisen omituista. Mutta toivottavasti tämä jatkuu. On mukavaa saada asioita aikaiseksi, ettei aika kulu pelkästään sohvalla tiskivuorta kasvatellen.
Toinen positiivinen asia on, että palkkani on viimein työehtosopimuksen mukainen. Vaikken hoitsu olekaan ;) Pienihän se on edelleen, mutta edes "normaali", sekin on jo jotakin. Ehkä saan siihen vielä jotakin lisää, kun työt vuoden vaihteessa lisääntyvät myymälän myötä. No, se on ehkä turha toivo. Sopimusta uusittaessa keväällä voisi kyllä tarkistaa taas... no eipä mennä asioiden edelle. Enhän minä ahne ole. Kai. Ja kuka tietää uusitaanko sopimusta.
Nyt tässä ei ole tiedossa muuta erikoista, kuin reilun viikon päässä odottava Helsingin reissu. Taas. Mutta Eppu Normaali on hyvä syy matkustaa pääkaupunkiin. Taas.
Ai niin. Yksi syy puuhapuuskaan saattaa olla se, että ulkoistimme sohvalla makoilun:
lauantai, 3. marraskuu 2007
Onpa aika vierätänytkin vauhdilla, enkä ole tänne ehtinyt elämää kirjata. Toisaalta ei mitään erityistä ole ehtinyt tapahtuakaan.
Sukkia on valmistunut, yritän niitä kuvailla ja pistää tänne kun joskus muistan ladata kameran akut. Nyt on vireillä hartialiina villiltä -70 luvulta peräisin olevasta Villit virkkausmallit -kirjasta. Välillä meinaa usko loppua työn kanssa, kun olen taas joutunut soveltamaan aika tavalla. En todellakaan tiedä, miltä tuo valmiina näyttää, tai tuleeko ylipäätänsä valmista.
Töissä sählinki jatkuu ja remontti edistyy. Uusista työnkuvista keskustellaan isompien ja pienempien johtajien kanssa. Välillä tuntuu, ettei talossa muita olekaan kuin johtajia ja minä. Kuinka monta johtajaa yksi firma ja yksi yritys tarvitsee? Näköjään ainakin 3.
Tänään kävelimme pojan ja isän kanssa hautausmaalla. Vuosiin en ole siellä käynyt, vaikka läheltä kuljen useinkin. Oli todella kaunista. Kynttilöitä paljon paljon paljon. Ihmiset todella muistavat omaisiaan pyhäinpäivänä. Oikeasti yllätyin sitä kynttilöiden määrää. Onkohan jouluisinkaan niin paljon.
perjantai, 19. lokakuu 2007
Viikko sitten näin Ryhmäteatterin Saatana saapuu moskovaan.
Loistonäyttelijät ja loistoesitys. Kirjan lukemisesta on jo aikaa, mutta tämän jälkeen pitää taas palata sen ääreen. Möivät sitä pokkaripainoksena teatterissa ja pitihän se ostaa kun ei edes hinta ollut huimaava. Tämän näytöksen jälkeen ihmetyttää entistä enemmän, että miksi kirjan nimi on vaihdettu alkukielisestä "Mestari ja Margarita" tuohon Saatana saapuu Moskovaan. No saapuihan se, mutta eihän se ole tarinan pääasia. Tuo Ryhmiksen esitys etenkin sai Mestarin osuuden korostumaan, ja kirjassa ensilukemalla irralliselta tuntuneen Pontiuksen ja Jeesuksen osuuden nivoutumaan tarinaan entistä tiiviimmin. Kolme osa-aluetta tulivat kokonaiseksi.
Venäjän kieli kuulosti kauniilta, vaikken siitä mitään ymmärräkään. Venäjää toisena kotikielenään puhuva ystäväni kehui näyttelijöiden venäjää hienoksi. No, paljastui sitten että yhdellä heistä on venäläinen nimi, joten siitä johtunee aito aksentti.
Hieno teatteri ilta ja sitä edeltänyt kaunis päivä hyvien ihmisten seurassa auttaa taas jaksamaan tätä elämää eteenpäin. Miten tuollaiset hienot esitykset, oli kyse musiikista tai teatterista tai muusta vastaavasta saavatkaan jalat mukavasti irti maasta pitkäksi aikaa. Koska ja minne seuraavaksi?
sunnuntai, 7. lokakuu 2007
Viimeiset kaksi lukemaani kirjaa ovat olleet luvattoman huonoja. Eivät sisältönsä suhteen, vaan toinen suomennoksensa ja toinen oikoluvun puutteen takia.
Tuo ensimmäinen lukemani kirja oli Philip Normanin Rolling Stones. Suorastaan vilisemällä kirjoitus ja käännösvirheitä. Osa, mutta hyvin pieni osa, on ehkä selitettävissä murre-eroilla, mutta kyllä minusta kääntäjän pitäisi edes se kohdekieli jotenkin osata.
Toinen oli kotimainen Olli Lindin Lapseni on tapettu. Aihe hyvä ja tärkeä. Erittäinkin. Mutta miksei tätä ole oikoluettu? Monia monia asioita oli toistettu lähes sanasta sanaan samoilla lauseilla jopa samalla sivulla ja viimeistään seuraavalla sivulla.
Suunnattoman ärsyttävää kun muuten hyvä asia on pilattu silkalla huolimattomuudella. Ja tämähän pätee muuhunkin kuin kirjallisuuteen.
lauantai, 6. lokakuu 2007
Piha on haravoitu. Oma pikku pläntti ja vähän kaupunginkin tonttia. Hernepenkki ja kepit on purettu. Kuiva mansikan raakku hävitetty. Eli pihan syyshommat on suunnilleen hoidossa. Pioni pitää leikata ja kalusteet viedä varastoon vielä joskus.
Äiti muoria kävin auttelemassa verhohommissa ja laskuautomaatin kanssa ja sen jälkeen saunaan. Saunan päälle iltapalaa ja vielä yksi Guinness löytyi jääkaapista. Enää ei jaksa mitään muuta, kuin hiukan näitä sormenpäitä heilutella. Hädin tuskin.
Kuvakin tähän piti tulla, mutta kameran ja tietokoneen välinen piuha on yllättäin kateissa, joten kuvaa korjatusta sadosta ei nyt ainakaan vielä tule. Miksi muuten meidän huushollissa aina juuri ne kapineet mille olisi juuri käyttöä, ovat kateissa. Ei kai se pesukonekaan kaikkea syö? Ainakaan tietokone piuhoja.
Ja miksi telkkarista tulee viikonloppuisin vain paskaa ohjelmaa? Silloin kun sitä jopa jaksaisi hiukan katsoakin. Tänään alkoi sentään Tupla tai kuitti. Ihana tietokilpailu pitkästä aikaa, jossa ei ole niitä ärsyttäviä vitkutteluja vastauksen ja sen oikeellisuuden paljastamisen välillä. Taas yksi todiste vanhanaikaisuudestani. Vaikka eipä se mitään todisteluja enää kaipaa.
Jaksaisikohan huomenna vähän siivota?
Blogi ainakin on totuuden mukainen. Yhtä tylsä, kuin minä ja elämäni.
Palkankorotus ei muuten edennyt edelleenkään yhtään. Pomo kyllä totesi että "se on väärin". Organisation muutos on nyt selvä, joten toivottavasti tuokin asia järjestyy. Yrityksen omistajien lisääntyminen hankaloittaa ikävästi asioita. Pitää pitää palaveri jos toinenkin asioiden tiimoilta. Enää ei voi sopia asioista kahden muiden hommien lomassa.
Mielenkiintoista kuitenkin nähdä mitä tuosta muutokset tuovat tullessaan. Ainahan sitä voi ottaa vaikka loparit.
